Artikkelia tarkennettu 17.1.2026 15:39
Alkuviikosta julkaisemassamme artikkelissa kysyimme provokatiivisesti, voisiko Suomessa havaittu ylikuolleisuus liittyä rokotteisiin. Artikkeli on herättänyt suurta huomiota, sekä faktojen, että väärinymmärrysten osalta. Haluamme nyt tarjota lukijoille tarkennuksen tilastoista ja tekijöistä, jotka vaikuttavat ylikuolleisuuteen, jotta keskustelu perustuu laajempiin faktoihin ja tietoihin.
Ylikuolleisuuden taustaa
Tilastokeskuksen ja Eurostatin mukaan Suomessa esiintyi COVID‑pandemian aikana poikkeuksellista kuolleisuutta, erityisesti vuosina 2021–2022. Suurin osa ylimääräisistä kuolemista kohdistui iäkkäisiin henkilöihin, ja ne liittyivät virallisen tiedon mukaan COVID‑19-tautiin, väestön ikärakenteeseen sekä muiden sairauksien vaihteluun. Pandemian jälkeisinä vuosina ylikuolleisuus on hieman tasaantunut odotettua tasoa lähemmäksi ottaen tarkemmin huomioon väestön ikärakenteen.
Mitä tämä tarkoittaa Markanmedian kysymyksen kannalta
Alkuperäinen artikkeli ei sisältänyt suoranaisia virheitä, mutta se oli osittain harhaanjohtava, koska siinä käsiteltyä ylikuolleisuustilastoa ei oltu tarkasteltu samalla tavalla ikärakenteen kautta, kuin esimerkiksi ikävakioiduissa kuolleisuustilastoissa tehdään.
- Artikkelimme kertoi ylikuolleisuudesta ja esitti provokatiivisen kysymyksen mahdollisesta yhteydestä rokotteisiin.
- Tilastot osoittavat, että ylikuolleisuuden syyt ovat moninaiset, eikä yksittäisiä tekijöitä voida päätellä pelkän ajallisen yhteyden perusteella.
- Tavoitteenamme on tarjota lukijoille tarkempaa kontekstia, sekä myös niitä näkökulmia ja tietoja joita ei juuri muualla tuoda esiin, jotta keskustelu perustuu myös todettuihin faktoihin eikä pelkkään spekulaatioon.
Markanmedia toimitus 16.1.2026