Kuvat: Eduskunta ja Markanmedia

Suomesta Venäjälle siirtyneen entisen kansanedustajan Ano Turtiaisen saama turvapaikka herättää kysymyksiä päätöksen perusteista ja Venäjän mahdollisista motiiveista. Tapauksen ympärillä näkyy piirteitä, jotka sopivat Kremlin tuttuihin propagandamalleihin.

Entinen kansanedustaja Ano Turtiainen kertoi eilen saaneensa Venäjältä poliittisen turvapaikan. Hänen mukaansa päätös tehtiin Venäjän viranomaisten toimesta Moskovassa, ja tilaisuudessa oli läsnä myös venäläistä mediaa. Turtiainen on perustellut turvapaikkaa sillä, että hän koki joutuneensa poliittisen vainon kohteeksi Suomessa Nato-kriittisten näkemystensä vuoksi.

Venäjän viranomaiset eivät ole julkistaneet päätöksen tarkkoja perusteita, eikä riippumatonta dokumentaatiota turvapaikan sisällöstä tai oikeudellisesta luonteesta ole esitetty julkisuuteen. Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, onko kyse tavanomaisesta kansainvälisen oikeuden mukaisesta pakolaisstatuksesta vai Venäjän kansallisen järjestelmän puitteissa myönnetystä, poliittisesti motivoidusta suojelusta.

Poikkeuksellinen turvapaikka

Venäjä tunnetaan maana, joka myöntää harvoin turvapaikkaa ulkomaalaisille poliittisin perustein. Päätökset ovat usein valikoivia ja liittyvät henkilöihin, joiden tapaus palvelee Venäjän ulkopoliittisia tai viestinnällisiä intressejä.

Useissa tapauksissa Venäjän valtiojohto ja valtiollinen media ovat käyttäneet länsimaista saapuneita henkilöitä esimerkkeinä väitteistä, joiden mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa rajoitetaan sananvapautta ja vainotaan toisinajattelijoita. Turtiaisen tapaus asettuu tähän kehykseen.

Venäläisessä mediassa Turtiainen on esitetty lännen vainoamana poliitikkona, joka vastusti Natoa ja joutui siksi lähtemään kotimaastaan. Tällainen kehystys tukee Venäjän narratiivia, jossa länsimaat esitetään autoritaarisina ja Venäjä turvapaikkana poliittisille dissidenteille. On tärkeää myös huomata, että venäläinen media oli paikalla, kun turvapaikka myönnettiin, joka osaltaan vahvistaa myös sen, että tapausta käytetään propagandan työvälineenä.

Kansainväliset kriteerit eivät täyty avoimesti

YK:n pakolaisyleissopimuksen mukaan pakolaisstatuksen edellytyksenä on perusteltu pelko vainosta esimerkiksi poliittisen mielipiteen vuoksi. Julkisuudessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Turtiainen olisi Suomessa ollut vakavan henkilökohtaisen vainon, vankeusuhan tai henkeen kohdistuvan vaaran alla.

Turtiaisen Suomessa saamat rikostuomiot liittyvät oikeuden päätöksiin, eivätkä ne sellaisenaan täytä kansainvälisen pakolaisaseman kriteerejä. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan hänen tapauksensa ei vastaisi länsimaissa sovellettavaa turvapaikkakäytäntöä. Toki tässä yhteydessä on tärkeä myös mainita, että Turtiaisen kohtelu median ja eduskunnan taholta on ollut sanallisesti toki aiheettoman kovaa, mutta hengen menetystä tuskin Turtiaisen on ollut syytä pelätä.

Propagandallinen hyöty Venäjälle

Venäjän näkökulmasta Turtiaisen tapaus tarjoaa useita viestinnällisiä hyötyjä. Se tukee väitettä lännen kaksinaismoralismista, nostaa esiin Nato-kriittisen eurooppalaisen poliitikon ja vahvistaa narratiivia sananvapauden kaventumisesta lännessä. Nämä väitteet eivät tietysti ole tuulesta temmattu, mutta tässä tapauksessa niiden painoarvo on lähinnä vain Venäjän propagandassa.

Se, että turvapaikan myöntämisestä uutisoitiin näkyvästi venäläisessä mediassa ja että tilanne vaikutti vahvasti ennalta järjestetyltä, lisää epäilyjä poliittisesta tarkoitushakuisuudesta. Kyse ei välttämättä ole yksittäisestä humanitaarisesta päätöksestä, vaan osasta laajempaa viestinnällistä kokonaisuutta.

Avoimia kysymyksiä jää

Venäjä ei ole avannut päätöksensä juridista perustaa, eikä Turtiainen ole julkaissut turvapaikkapäätöstä kokonaisuudessaan. Näin ollen jää epäselväksi, millaisen statuksen hän todellisuudessa sai ja millä oikeuksilla.

Varmaa on kuitenkin se, että tapaus palvelee Venäjän ulkopoliittista viestintää. Käyttääkö Venäjä Ano Turtiaista tietoisesti propagandan välineenä, jää tässä vaiheessa vahvistamatta – mutta useat tapauksen piirteet viittaavat siihen, ettei kyse ole pelkästä sattumasta.

Turvapaikkapäätös ei kerro Suomen tilanteesta

Tässä tapauksessa on olennaista huomata, että Venäjän Turtiaiselle myöntämä turvapaikka ei ole arvio Suomen oikeusvaltiosta, sananvapaudesta tai poliittisesta tilanteesta. Turvapaikkapäätös on yksinomaan Venäjän viranomaisten tekemä ratkaisu, joka perustuu Venäjän omaan lainsäädäntöön, poliittisiin intresseihin ja hakijan itsensä esittämiin perusteluihin.

Suomessa Turtiaisen asema on ollut julkinen ja oikeudellisesti käsitelty. Hänen saamansa tuomiot ovat perustuneet tuomioistuinten päätöksiin, eivät poliittisiin hallinnollisiin toimiin. Suomessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että hänen perusoikeuksiaan olisi rajoitettu poliittisen mielipiteen vuoksi tai että hän olisi ollut viranomaisten vainon kohteena YK:n pakolaisyleissopimuksen tarkoittamalla tavalla. Vaikkakin sanallinen kohtelu ei kaikin osin ole aina ollut reilua Turtiaista kohtaan.

Tästä näkökulmasta Venäjän myöntämä turvapaikka kertoo Venäjän ja Ano Turtiaisen välisestä suhteesta, ei Suomen yhteiskunnallisesta tilanteesta. Päätöstä ei voida käyttää todisteena siitä, että Suomi vainoaisi poliittisia toisinajattelijoita, vaikka Venäjän valtiollinen media onkin pyrkinyt esittämään asian juurikin näin.

Samuel Gryning 30.12.2025

Lähteet: Yle, Demokraatti, Yle: Venäjä myöntää turvapaikkoja harvoin, YK, Euroopan parlamentti

4 thoughts on “Ano Turtiainen Venäjän propagandan välineenä?”
  1. Kun näitä viimeaikaisia toisinajattelija tapauksia tarkastelee niin huomaa kyllä kuinka vaarallista on ns ”sananvapaus”. Janus ja Ano nyt ovat hieman liikaa itäänpäin kallellaan ja ovat käyttäneet ”sananvapauttaan” yli sallitun toleranssin. Iljan ajojahti osoitti miten käy jos ”sananvapautta” käyttää liikaa voi se olla hengenvaarallista CIAn hallitsemissa maissa. Karkuun ei pääse muuta kuin itämaihin, jonne näytösoikeudenkäyntejä järjestävä lain koura ei ylety. Pahimmissa toisinajattelija tapauksissa vaateiden saumaan sujautetaan syöpää aiheuttava polonium nappi, kuten Hugo Chavesille tai Jasser Arafatille kävi.. mutta voihan se olla kuvittelua, mene ja tiedä.. Iljan ja Antti Pesosen muistoa kunnioittaen.

  2. Politiikkaa tehdään aina kun se on mahdollista. Janus ja Ano ovat kultakimpaleita Venäjälle siinä missä Snoudenkin. Kaikkien elämä on tehty hankalaksi kotimaassaan koska ovat paljastaneet totuuksia. Veikkaan että jos minä menisin kyselemään turvapaikkaa Venäjältä, en sitä saisi. En ole riittävän tunnettu henkilö. Mutta ne joita voidaan käyttää politiikan tekemiseen, ne ohittavat muut. Aivan kuten idästä länteekin loikanneet jotka kertovat hirmuisia juttuja.

    1. Jaa, Suomessa vainotaan surutta niitä, jotka asettuvat Wallenbergin kullin imijää vastaan. Ano oli kuitenkin ainoa, joka asettui esimerkiksi covid-kusetusta vastaan.
      Ilja Janitskin tapettiin kylmänviileästi, kun jengi alkoi tajuamaan, että mv-lehti ei ole pelkkää huumoria.
      Muitakin on.

      Jutussa viitataan oikeusjuttuihin, niin, kuka ne lait tekee?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *