“Valtaosa tuotteista on testattu vaarallisiksi” – Kokoomuksen väite halpakrääsästä ei kestä tarkastelua

Kokoomus julkaisi Facebookissa päivityksen, jossa puolue väittää Suomen “hukkuvan halpakrääsään”. Päivityksen mukaan Suomeen saapui viime vuonna yli 40 miljoonaa verkkokauppapakettia, joista 98,5 prosenttia Kiinasta, ja että “valtaosa näistä tuotteista on testattu vaarallisiksi.” Tilastot pakettitulvasta pitävät pitkälti paikkansa, mutta keskeinen turvallisuusväite on asiantuntijatiedon perusteella harhaanjohtava.

Pakettimäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti

Suomeen saapuvien verkkokauppapakettien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tullin ja kaupan alan arvioiden mukaan Suomeen tuli vuonna 2024 noin 40-50 miljoonaa EU:n ulkopuolista pienpakettia, ja valtaosa niistä tuli Kiinasta. Halpakauppojen, kuten Temu ja Shein, kasvu on ollut yksi merkittävä syy ilmiöön.

Pakettimäärä siis on suuri – mutta tämä ei tarkoita automaattisesti, että tuotteet olisivat vaarallisia.

“Valtaosa tuotteista vaarallisia” – mistä väite tulee?

Kokoomuksen väite perustuu viranomaisten tekemiin pistokokeisiin, joissa tutkitaan pieni määrä tuotteita.

Suomessa kuluttajaturvallisuutta valvoo muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Virasto testaa markkinoilta otettuja tuotteita – esimerkiksi leluja, koruja ja elektroniikkaa – ja joskus testissä löytyy turvallisuuspuutteita tai liiallisia kemikaalipitoisuuksia.

Ongelma on kuitenkin tilastollinen, sillä viranomaiset eivät testaa kaikkia tuotteita, vaan pieniä otoksia ja otokset kohdistuvat usein riskialttiiksi epäiltyihin tuotteisiin Siksi tuloksista ei voi tehdä johtopäätöstä, että valtaosa kaikista tuotteista olisi vaarallisia.

Analyysi | Miksi poliittinen retoriikka kärjistyy

Miksi hallituspuolue käyttää näin voimakasta ja harhaanjohtavaa muotoilua? Yksi selitys liittyy kilpailuun. Suomessa toimivat kaupan alan yritykset ovat varoittaneet, että halvat verkkokaupat EU:n ulkopuolelta voivat vaikeuttaa kotimaisen kaupan kilpailuasemaa. Kotimaiset yritykset maksavat esimerkiksi tuottajavastuumaksuja, kierrätys- ja turvallisuusvelvoitteita sekä arvonlisäveroa ja muita kustannuksia, joita EU:n ulkopuoliset verkkokaupat eivät aina samalla tavalla kohtaa.

Kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että keskustelussa voi olla kyse myös markkinoiden suojaamisesta. Kun kuluttajat tilaavat tuotteita suoraan ulkomaisista verkkokaupoista, kotimaiset jälleenmyyjät menettävät osan liiketoiminnastaan. Keskustelu halpakauppojen rajoittamisesta onkin noussut esiin laajemmin koko Euroopan unionissa.

Kärjistetty väite vääristää keskustelua

Vaikka halpatuonnissa on todellisia ongelmia – kuten ympäristövaikutuksia ja joissakin tuotteissa havaittuja turvallisuuspuutteita – väite, että “valtaosa tuotteista on testattu vaarallisiksi”, ei perustu kattavaan tutkimusnäyttöön. Kärjistetty retoriikka voi kuitenkin olla poliittisesti tehokasta – se herättää huomiota ja vahvistaa perustelua tiukemmalle sääntelylle.

Keskustelu halpakauppojen vaikutuksista on kyllä tärkeää – mutta sen pohjaksi tarvitaan tarkkaa ja läpinäkyvää tietoa, ei liioiteltuja yleistyksiä.

Samuel Gryning 14.3.2026

Kokoomus, MTV Uutiset, Verkkouutiset, Helsingin yliopisto, Yrittäjät, Taloustaito